TIMOTEK.EE

Todennäköisesti allekirjoittaneella on Suomessa eniten kokemusta lannan jäähdystysten toteutuksista. Taisi olla vuosi 2008, kun ensimmäinen kuiluista lämpöä talteenottava systeemi käynnistettiin. Tämän jälkeen on opittu paljon mitoituksista, materiaaleista ja monesta muustakin yksityiskohdasta. Myös pumpputekniikka on ottanut ison harppauksen noista ajoista. Kohteet ovat tyypillisesti isohkoja sikaloita, niin yhdistelmä-  kuin lihasikaloitakin. Toki myös muutama navetta mahtuu  mukaan. Uudiskohteissa yleensä koko lämmitys perustuu lämpöpumppuun, mutta saneerauskohteissa ratkaisu on lähes aina jollakin tapaa hybridi. 

Pää periaate on sama kuin missä tahansa muussa lämpöpumpussa. Lämpöa otetaan talteen jostakin, ja luovutetaan johonkin. Mitoitus onkin sitten ihan oma asiansa. Siinä missä maalämmössä mietitään porakaivon syvyyttä tai putkimäärää, niin lannan jäähdytyksissä samoja kaavoja ei voi käyttää. Onneksi vuosien aikana on kehittynyt perstuntuma eri keruu tekniikoiden tehoista, ja nykyisin uskaltaa jo ohjata LVI-suunitteloitakin, jotta turhilta ongelmilta säästyttäisiin.    
Lämpöä voidaan kerätä oikeataan mistä tahansa missä sitä on saatavilla. Tällä sivulla käsittelen lähinnä lämmönkeruuta lannasta. 

Lämmönkeruuputket

Jos kyseessä on uudisrakennus, niin suosittelen putkien asentamista lantakourujen valuun. Tässä tavassa vähän hävitään keruulämmössä, mutta toisaalta saadaan kohtuulisen stabiili keruulämpötila, riippumatta siitä onko kouru tyhjä vai täynnä.  
Jos kyseessä saneeraus, niin yleensä putket asnnetaan kourujen alakulmiin, ihan vaan propataan betoniin rst-reikänauhalla. Kourujen keskelle ei kannata putkia asentaa, siinä ne alkavat keräämään kuiva-ainetta. Säiliöissä tai syvissä kuiluissa voi putket toki kiinnittää myös seinille.   

Jotta painehäviö ei tulisi liian suureksi, ja jotta putkella olisi pinta-alaa jolla kerätä lämpöä, on syytä valita keruuseen riittävän suuri putki. Suosittelen maalämpökäyttöön tarkoitettua PE 40*2,4 putkea. Tässä putkessa pinta-ala on riittävä, ja seinämävahvuus ei vielä ole liian suuri. Lisäksi putki on edullista. 

Jos kyseessä uudiskohde, niin kannattaa miettiä miten putket tuodaan tekniseen tilaan, ja asentaa ne pohjatyövaiheessa. Tällöin on mahdollista tuoda kaikkien piirien putkenpäät suoraan tekniseen tilaan, eikä runkolinjoja tarvita. Kun tehdään kaikista piireistä tasamittaisia (esim. 400 metriä), niin ei myöskään tarvita linjasäätöjä.

Runkolinja 
 
Saneerauskohteessa yleensä joudutaan tekemään runkolinja käytävän kattoon. Runkolinja pitää tehdä joko ruostumattomasta, happosesta tai muovipohjaisesta  materiaalista. Itse suosittelen liimattavaa PVC-putkistoa.  Aiemmin olen itsekkin laittanut piireihin linjansääröventtiilit, mutta nykyisin suosittelen tekemään keruuputkistot niin ajatuksella, että linjasäätöjä ei tarvita. Riittävä virtausken tasaaminen pystytään tekemään ventiileistä kuristamalla, ja voidaan käyttää muovi ventiileitä. Mikään messinkinen ei kestä varsinkaan  keruulinjoissa eläintiloissa, ja rst linjasäätöjen hinta on korkea.   


Jos runkolinja viedään käytävän katossa, niin se pitää eristää. Eristämisellä estetään veden kondensoiminen putken pinnalle. Jos runkolinjasta pääsee tippumaan käytävälle vettä, niin eläimet eivät enään kulje käytävällä sujuvasti. Se "märkä vana" lattiassa herättää uteliaisuuden. Rakennuskortin mukaan eristäminen pitäisi tehdä mustalla kumieristeellä, ei kannata. Musta eriste on arvokasta, ja se ei kestä vähääkään painepesua. Koska kohteissa eristyskyvyllä sinällään ei ole merkitystä, ja yksi tippa lattialla ei merkitse mitään, niin suosittelen käyttämään harmaata solumuovi eristettä. Se kannattaa sujuttaa putkia asennettaessa. Kulmat ja muut ongelmapaikat voi jättää eristämättä.   

Jos keruupiirejä on paljon, niin voidaan  myös keruupuolelle tehdä varaaja. Esimerkiksi yhdessä kohteessamme oli yli 120 kpl keruupiirejä, ja runkolinjaa yli 600 metriä. Tässä kohteessa keruupuoli toteutettiin niin, että runkolinjojen pumput siirsivät jatkuvasti energiaa varaajaan, josta sitten lämpöpumpun kiertovesipumppu otti tarpeen mukaan keruulämpöä. 

Millainen lämpöpumppu 

Pumppua valitessa ensin pitää tietää mihin pumppua käytetään. Jäähdytetäänkö lantaa koska viranomainen vaatii, lämmitetäänkö koko laitos, vai tuetaanko jo olemassa olevaa lämmistyjärjestelmää.
Seuraavaksi mietitään kuinka kuumaa vettä tarvitaan. Onko kulutus pelkästään lattialämpöä, vai tarvitaanko myös kuumempaa deltaputkille. Sitten mietitään pumpun teho, paljonko lannasta tulee, ja paljonko lämmitykseen tarvitaan.

Esimerkki:
3-tonninen lihasikala, uusi. Koko lämmitys lämpöpumpulla

- 2 kpl EVI  TBW 73  ( yhteensä 4 kpl kompuroita ) 
- varaaja lattialämmölle 1000 l
- varaaja deltaputkille ja käytöövedelle 1000 l
- hätävastukset varaajissa
- kiertovesipumput yhteensä 6 kpl + 1 varalla
- säätöventiilit, anturit, toimilaitteet
- keruuputket ja viina 

Noin 40 000 €  


Vanhoja lehtijuttuja:
Käytännön Maamies
Urakointiuutiset

Ota yhteyttä 

timo@timotek.ee